20-VUOTISHISTORIIKKI

15.8.1982 kokoontui 78 sukujuuriltaan Vänttistä tänne Kangaslammille pitämään perustavaa sukukokousta Vänttisten sukuseuralle. Yksituumaisesti päätettiin perustaa Vänttisten sukuseura. Tänä päivänä on mukava katsoa taaksepäin. Mitä nämä menneet vuosikymmenet - näin 20 vuodestakin voitaneen sanoa - ovat meille antaneet, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan.

Näkyvin ja varmaan näyttävinkin osa lienevät olleet nämä tähän asti jokakesäiset sukujuhlat. Näissä tapaamisissa ovat tutut ja tuntemattomat, sukujuuriltaan Vänttiset, hersytelleet kielenkantojaan ja välistä pohdiskelleet syvällisestikin elämisen riemua ja tuskaa. Useat ovat tulleet kesästä kesään tapaamaan pitkienkin matkojen päästä sukulaisiaan. Joillakin ehkä joku vuosi on jäänyt väliin, kuitenkin itse kukin on ollut mukana omaan elämäntilanteeseensa sopien. Ja joka kesä on joukossamme ollut joku ensikertalainenkin.
Missä olemme kokoontuneet? Koska suvun kantapaikka on Kangaslammilla Härmäniemessä, ovat kesäiset tapaamisemmekin olleet lähimaisemissa.

Sukukokoukset

vuosi
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015



paikkakunta
Kangaslampi
Kangaslampi
Heinävesi, Karvio
Leppävirta
Heinävesi
Kangaslampi, kantatila
Loikansaari
Jätkänkämppä
Hotelli Taipale
Konsertti- ja kongressitalo Mikael
Manttaalisäätiön talo 10-vuotisjuhla
Hotelli Gasthaus
Maija ja Yrjö Vänttinen
Aholansaari
Ravintola Rinssi-Eversti
Harjurannan kylätupa
Loma-Ollila
Valamon luostari
Hotelli Vesi-Leppis
Varkauden Klubi
Seurakuntasali
Hotelli Savon Solmu
Kerman Keidas
Järvisydän
Niemilomat
Paviljonki
Anneli ja Martti Sikanen
Seurakuntasali
Juhlapalvelu Sirpa Kinnunen
Hotelli Ruusuhovi
Valamon luostari
Kantatila Pekkala
Seurakuntamaja
Puijo-laiva



paikka
Seurakuntasali
Pekkala, kantatila
Koposen tila
Hotelli Leppäkerttu
Pohjataipale
Tuula ja Jaska Vänttinen
Savonlinna
Kuopio
Varkaus
Mikkeli
Kangaslampi
Heinävesi
Karttula
Nilsiä
Rantasalmi
Kangaslampi
Kerimäki
Heinävesi
Leppävirta
Varkaus
Kangaslampi
Pieksämäki
Heinävesi
Rantasalmi
Leppävirta
Savonlinna
Hiltulanlahti
Varkaus
Leppävirta
Rantasalmi
Heinävesi
Härmäniemi
Joroinen
Savonlinna



    
Sukujuhlien ohjelmaa ovat olleet toteuttamassa sukumme omat ja ulkopuoliset henkilöt; lauluja, kaskuja, muisteloita, runoja, teatteriesityksiä, tutustumiskäyntejä, vain joitakin mainitaksemme.
Kantatilan edesmennyt emäntä Martta Vänttinen kehräämässä kesän -87 perinnepäivässä. Sukuseuran 1. puheenjohtaja Tapani Vänttinen jauhamassa rukiinjyviä kantatila Pekkalan jauhinkivillä kesällä -87 kantatilalla järjestetyssä perinnepäivässä. Sukuseuran 2. puheenjohtaja Sakari Vänttinen ojentamassa "Vanhimman valtikkaa" kesän -93 sukujuhlassa vanhimmalle läsnäolleelle Elma Pölläselle Hotelli Gasthausissa Heinävedellä.
     Jäsenmäärät toimintavuosittain
1982-1983
1983-1984
1984-1985
1985-1986
1986-1987
1987-1988
1988-1989
1989-1990
1990-1991
1991-1992
1992-1993
1993-1994
1994-1995
1995-1996
1996-1997
1997-1998
1998-1999
1999-2000
2000-2001
2001-2002
2002-2003
2003-2004
2004-2005
2005-2006
2006-2007
2007-2008
2008-2009
2009-2010
2010-2011
2011-2012
2012-2013
2013-2014
2014-2015
79
60
48
66
86
99
221
101
210
190
191
248
188
208
182
219
225
208
202
252
248
256
253
248
258
266
272
278
287
299
294
292
289
Jo 20 vuotta sitten perustavassa kokouksessa yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi kirjattiin tiedon vieminen eteenpäin perustetusta seurasta. Paitsi suusanallista viestintää sukulaisia on lähestytty kirjeitse. Mm. kevättalvella -86 puhelinluettelon perusteella lähetettiin 120 kirjettä helsinkiläisille, savonlinnalaisille ja joensuulaisille Vänttisille. Maalis-huhtikuussa -88 lähetettiin 160 kirjettä Jyväskylän, Kuopion ja Varkauden Vänttisille sekä vuonna -88 joulukuussa 266 kirjettä Tampereen ja Turun alueen Vänttisille. V. -96 kirjeitä lähti liikkeelle ympäri Suomea.
Perustavassa kokouksessa sukuseuraan liittyi 72 jäsentä, joista aikuisjäseniä 45. Sukuseuran jäsenrekisteriä on ansiokkaasti ATK:lla hoitanut vuodesta -88 lähtien Paavo Valtokari.

Merkkipäivien muistaminen
Sukuseuran hallituksen 29.10.1982 tekemän päätöksen mukaan on muistettu sukuseuran jäseniä heidän täyttäessään 50, 60, 70 ja sen jälkeen viisivuosittain. Yhteensä sukuseura on toimintansa aikana lähettänyt tai ojentanut tervehdyksen 217 kertaa.

Sukuseuran hallituksen 10.8.2013 tekemän päätöksen mukaan merkkipäiviä viettäviä muistetaan yhteisellä onnittelulla W-Viestissä. Henkilökohtaisista onnitteluadresseista luovutaan. 


     Sukuseuran tiedotuslehti W-viesti
Sukuseuran hallitus piti tarpeellisena yhteydenpitoa sukuseuralaisiin myös välillä toimintavuoden. Niinpä ensimmäinen W-viesti postitettiin syksyllä -88. Tavaksi on tullut, että W-viesti ilmestyy syksyisin ja keväisin.

     Suvun "vanhimman valtikka"
Toimintavuonna 88-89 savonlinnalainen Erkki Partanen teetti hallituksen valtuuttamana Seppo Makkosella pahkasauvan, "vanhimman valtikan". Joka sukujuhlan alussa kyseinen sauva on luovutettu päivän ajaksi suvun vanhimmalle osallistujalle. Ensimmäisen kerran vanhimman valtikka luovutettiin Kuopiossa -89 Hotelli Rauhalahden Jätkänkämpällä Tyyne Oravalle. Hänen nimensä kaiverrettiin laattaan neljänä peräkkäisenä sukujuhlakesänä.

     Suvun tunnus ja sukuviiri
Heraldikko Jukka Suvisaari suunnitteli sukumme taustat huomioiden suvullemme vaakunan toimintavuonna 91-92. Ensimmäiset kappaleet jaettiin suvun 10-vuotisjuhlassa.

     Isännänviiri
Isännänviiri vihittiin juhlallisesti käyttöön 2.7.1994 XII sukujuhlassa Yrjö ja Maija Vänttisen kartanolla Karttulan Saitassa. Vihkimisen suoritti kirkkoherra Jukka-Pekka Sepperi.Sekä pöytä- että isännänviiri ovat olleet vapaasti sukuseuralaisten ostettavissa. Sukuseuralaiset voivat hankkia myös sukutunnuksella varustettuja postikortteja ja onnitteluadresseja.

     Sukututkimus
On sanottu, ettei ihminen löydä paikkaansa, ellei hän tunne ja tunnusta juuriaan ja taustaansa. Olemme sidoksissa menneeseen, tahdoimmepa sitä tai ei. Tätä taustamme selvitystä voimme itse kukin harrastaa muistiinmerkitsemällä ja kertoilemalla omaa elämäntarinaamme. Sukututkimuksessa, jossa selvitetään taustojamme vuosisatoja taaksepäin, meidän omat taitomme ovat riittämättömät. Niinpä sukuseura on ostanut sukututkimusta sukututkija Ilkka Riihimäeltä ja sittemmin sukututkija Kari-Matti Piilahdelta.Erittäin arvokasta on ollut suvun jäsenten oma tietojen keruu ja tutkiminen. Aineistoa on tallennettu nauhoille ja paperille. Oman merkittävän lisänsä sukumme vaiheisiin antoi kantatilalta kevätsiivouksen -85 yhteydessä löytyneet tilaa ja sukua koskevat asiakirjat ja paperit, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Lisäksi monet sukumme jäsenet ovat olleet kartuttamassa tietoa menneitten sukupolvien elämästä.

     Sukuseuran esimies ja hallitus
Sukuseuramme esimiehenä ja hallituksen puheenjohtajana toimi vuosina 82-88 Tapani Vänttinen ja hänen jälkeensä esimieheksi valittiin velimies Sakari, joka on luotsannut sukuseuraamme tänne saakka. Lämmin kiitos molemmille pyyteettömästä työskentelystä. Menneiden 20 vuoden aikana hallitus on kokoontunut yhteensä 48 kertaa. Kokoontumiset ovat pääsääntöisesti olleet hallituksen varsinaisten tai varajäsenten kotona tai tulevan kesän sukutapahtumapaikkakunnalla. Hallituksen jäsenet eivät luonnollisesti ole nostaneet palkkaa eikä sukuseura ole joutunut maksamaan edes pitkämatkalaistenkaan matkakuluja.

     Tiivistelmä
20 vuotta ihmisen elämässä syntymästä täysi-ikäisyyteen on täynnä kasvua ja kehitystä. Uskon, että sukuseuramme alkukymmenet ovat olleet myös sitä. Toivokaamme, että me jokainen osaltamme edesautamme tämän kehitystyön jatkumista ja muistellen, muistiin merkiten ja kertoillen omaa tarinaamme luomme arvokasta ja vivahteikasta pohjaa tulevien sukupolvien sukututkimukselle.